Takalan torppa 1920-luvulla

Rihtniemen tien varrella, Reilan rajalla sijaitseva Takala 1920- luvun asussaan. Pää-, talous-, karja- ym. rakennusten sijoittelu noudattaa vanhalle länsisuomalaiselle maatalousrakentamiselle tyypillistä umpipiharatkaisua. Sen alkuperäisin esikuva juontuu keskiaikaiseen puolustuslinnan ideaan. Tuliherkät rakennukset, kuten sauna ja riihi, sijoitettiin muista rakennuksista erilleen.

Rakennusten malkakatot edustavat vanhaa kattamisperinnettä. Niiden vesikatteena on monikerroksinen tuohi tai olki, joita malat pitävät paikoillaan. Tuohta säästävä pärekatto yleistyi 1860- luvulta lähtien. Sen valtakausi päättyi 1950- luvulla.

Takalan maalaamaton hirsiseinä odottaa vielä laudoitusta ja punamultaa. Punamulta markkeerasi alunperin herraskaisten kartanorakennusten punatiiliseinää. Rakentamisen muotivirtaukset ovat aina noudattaneet sovellettua ja muunneltua linjaa ”yläluokalta rahvaalle”, niin tänäkin päivänä.

Kuvan omistaa Veijo Vainila.