Hannulan pihalla
Reilan nuorisoa Hannulan pihalla 1920-luvun lopulla. Edessä Santeri Hannula (1905-1937), takana vasemmalta Eero Pajula (1917-1941), tuntematon, Paavo Hannula (1909-1941), Esko Anttila (1925-1983) ja Sakari Pajula (1919-2006).
Poikien vaatetuksesta voi päätellä, ettei nuorisomuoti ollut vielä saavuttanut Reilaa sen paremmin kuin koko Suomeakaan. Pajulan poikien vaatetuksesta havaitsee, että kotikutoinen paksu kangas ja miesten pukumuotia jäljittelevä leikkaus olivat päivän sana kesälläkin. Sen verran suvelle annettiin periksi, että pitkien housujen sijasta käytössä olivat polvihousut. Ne viestivät myös siitä, että oltiin vielä rippikoulun käymättömässä iässä. Vasta konfirmaation jälkeen voitiin antaa lopulliset hyvästit polvihousuille ja esiintyä vain miehisissä pitkissä housuissa. Esko Anttilan vaatetus sen sijaan ennakoi nykyajan pukeutumistyyliä; hänen vaalea puseronsa edustaa rennompaa kesämuotia.
Kiintoisaa on myös havaita, että kaikkien kuvassa olijoiden tukkalaitteet ovat ajalle tyypillisiä ”klanittuja” kesätukkia. Siihen oli kaksi syytä: kesän lempeä lämpö ja täiden torjunnan helpottuminen. Puutarhakeinu on sekin ajan merkki ajaltaan. Se kertoo siitä, että maaseudun työn raskaan raatajat olivat saaneet herraskaisilta kaupunkilaisilta luvan ja välineen vapaa-ajan viettämiseen. Se ei ollut vielä 1920- luvulla itsestään selvyys kaikille luterilaisen työkulttuurin kyllästämille vanhan väen edustajille. Monelle ”reilulle työihmiselle” se lienee ollut lähes ”kauhistuksen kanahäkki”.
Kuvan omistaa Rauno Luttinen.