Valkmaan vesimylly

Virtaava vesi otettiin jauhatuksen voimanlähteeksi 1200- luvulla. Yksinkertaisin puroon tai koskeen sijoitettu vesimylly on ns. jalkamylly.  Sitä tehokkaampi on ratasmylly. Siinä on vaakasuora kookas akselitukki ja puista hammasratasta pyörittävät vesiratas. Hammasratas pyörittää yläkiveä.

Valkmaan vesimylly rakennettiin vuonna 1904. Jauhatuksen lisäksi myllyssä tehtiin myös  kattopäreitä. Myllyn mylläriksi tuli vuonna 1912 kalantilainen Kustaa Peltonen. Hän kuoli tapaturmaisesti myllyn jäisiin rattaisiin vuonna 1919. Häntä myllärinä seurannut Juho Laivo koki saman kohtalon. 1950- luvun alussa Ihodenjoen uomaa muutettiin peltojen kuivattamiseksi, ja Valkmaan upea mylly jäi toimettomaksi.  Tänään se voisi olla yksi paikkakunnan turistinähtävyys, mutta ”kohtalo määräsi toisin”.

Kansallisromanttinen rakentaminen suosi 1900- luvun alussa graniittia. Siitä on hyvänä esimerkkinä Pyhärannan vuonna 1909 valmistunut kirkko. Sen kiviaines saatiin pääosiin Ylikylän ja Valkmaan kallioilta. Kivimuoti kosketti myös paikallisia talonpoikia esimerkkeinä monet tuolloin pystytetyt kivinavetat sekä Nälkloukkaassa että laajemmaltikin pitäjässä. Valkmaan mylly kuuluu tähän samaan ryhmään. Myllyn taustalla Tätilän vanha päärakennus ennen 1920- luvun laajennus- ja muutostoimenpiteitä.

Kuvan omistaa Olli Tätilä.