Rakennuksia Ylikylässä

Ylikylä on vanhan Laitilasta merelle johtavan kauppareitin varteen keskiajalla syntynyt kylä. Se edustaa tyypillistä  länsisuomalaista, rajatulle kylätontille rakennettua, sarkajakolaitokselle ominaista raittikylää. Kylän nykyinen  rakennuskanta on 1800- luvulta ja 1900- luvun alkupuolelta.           

Ylikylässä oli 1540 -luvulla yhdeksän taloa. Joen myllypaikoilla oli 1620 –luvulla kuusi myllyä. 1580- luvulla autioituneista tiloista viisi palasi talonpoikaisasutukseen. Osasta tehtiin  virkatalot kirkolle ja kruunulle.  Kuvassa vasemmalla näkyy kruunun omistuksessa ollut, 1900 –luvun alkupuolella purettu Heikkilän sotilasvirkatalo. Impilän talon takana pilkottaa Mikola, josta nykyisin on jäljellä enää kivijalka.

Oikeanpuoleinen rakennus on edelleen pystyssä oleva vanhan pappilan rippikoulutupa.

Sotilasvirkatalo oli Ruotsin kruunun ruotujakolaitoksen sotapäällystölle luovuttama palkkatila. Päällystö asui tilallaan rauhan aikana, viljeli sitä sekä piti rakennukset kunnossa. Puustelli oli sitä mahtavampi mitä korkeampi oli sotilaan asema järjestelmässä. Heikkilä oli kersantinpuustelli, mistä kertoo sen vaatimaton ulkoasu. Sotaretket saattoivat kestää vuosia ja ainakin sinä aikana tilaa viljeli ja hoiti lampuoti. 

Ruotujakolaitos oli Ruotsissa ja Suomessa 1600 –luvun lopulla toimeenpantu sotalaitoksen uudistus. Maatiloista muodostettiin 2-6 talon ryhmiä, ruotuja, jotka kukin joutuivat kustantamaan yhden sotilaan varusteineen ja aseineen. Ruotu järjesti palvelusaksi sotilaalle torpan ja palan viljelysmaata. Vanhan Suur-Pyhämaan ruodut  kuuluivat Turun läänin jalkaväkirykmentin Laitilan komppaniaan.

Kuva Yrjö Hormian Pyhämaan-Pyhärannan 300 -vuotisvaiheista