Hannulan savusauna Lautkallion rannalla 1930-luvulla

Huvilaelämä alkoi Suomesa 1800- luvun puolivälin tienoilla. Se oli silloisen sääty-yhteiskunnan ylimpien luokkien yksinoikeus. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat Ruissalon pitsivillat Turussa. Niiden arkkitehtuuri noudatteli aina Välimeren maihin asti ulottuvia kansainvälisiä muotivirtauksia nykypäivän tyyliin.

Suomalainen kansallisromantiikka astui kuvaan mukaan 1800- ja 1900- luvun taitteessa. Hyvinä esimerkkeinä toimivat Karjalan kävijöiden Axel Gallénin (myöhemmin Akseli Gallen-Kallela) ja Pekka Halosen huvilat Ruovedellä ja Tuusulassa. Tuloksena huvilainnostus koki ensimmäisen todellisen nousukautensa viimeistään 1930-luvulla. Yhteiskunnallisen demokratisoitumiskehityksen seurauksena se koski vähin erin koko väestöä. Ensimmäisten rakentajien joukossa olivat kaupunkien virka- ja liikemiehet.

Lähes henkilöautottomassa maailmassa huvilapaikan valitsemisen ehdottomana edellytyksenä olivat hyvät linja-autoyhteydet kaupungin ja maaseudun välillä. Reilan kylä on tästä hyvä esimerkki. 1920- ja 1930- luvulla täältä löysivät kesäpaikkansa mm. Vaahtorantojen ja Räikkösten opettajaperheet.

Kuvassa Hannulan vanhasta savusaunasta tehty Räikkösten huvila Lautkallion rannalla 1930-luvun asussaan ja maisemassaan. Täkäläisen rakennustavan mukaan se on tehty veistetyistä hirsistä, jotka ovat saaneet sotien jälkeen tehdä täälläkin tilaa suureen suosion saavuttaneille pyöröhirsille, eräänlaiselle korsurakentamisen muistumalle. Hannulan vanhan savusaunan suuri koko selittyy sillä, että sen sanotaan aikanaan toimineen lähivesillä haaksirikkoutuneiden purjealusten miehistöjen "elvytysasemana".

Kuvan omistaa Anni-Meri Räikkönen.