Työväentalo (Eeditin rakennus) 1930-luvulla

Hannulaa 1900- luvun alkupuolella hallinneilla Aleksanteri ja Hanna Hannulalla oli kolme lasta: Santeri, Eedit ja Paavo. Santeri kuoli vuonna 1937. Paavo kaatui jatkosodan alussa 1941. Eeditille rakennettiin oma talo Hannulasta muutama sata metriä Raumalle päin. Poikien pois menon vuoksi Eedit ei muuttanut uudisrakennukseensa, vaan jäi emännöimään ja isännöimään Hannulaa. Hän oli naimisissa Unajan Jokelan isännän Leevi Koskisen kanssa. Leevi ei asunut pysyvästi Hannulassa. Eedit kuoli vuonna 1957.

Raumalaiset opettaja- ja muut virkamiesperheet rakensivat itselleen kesäasuntoja Pyhärantaan 1920- luvun lopulta lähtien. Hyvien linja-autoyhteyksien päässä olevaan Reilaan tulivat muiden muassa Vaahtorannat ja Räikköset, joiden ensimmäinen kesäpaikka oli 1930-luvun lopulla Eeditin kuvassa oleva, tyhjillään ollut em. uudisrakennus. Sodan aikana ja sen jälkeen siihen sijoitettiin siirtolaisperheitä. Myöhemmin kukolalainen, Metsäpirtin Työväenyhdistyksen entinen puheenjohtaja Juho Hinkkanen lunasti sen vanhan kotipitäjänsä nimeä kantavaksi työväentaloksi.

Eeditin rakennus noudattaa vanhaa pyhärantalaista torpanrakennusarkkitehtuuria. Sen esikuvana ja ideana on pienempään mittakaavaan rakennettu länsisuomalainen 1700- luvun karoliinimallin mukainen maalaistalon junamainen päärakennus, kuten naapurissa oleva Hannula. Kivien paljous etumaastossa kiinnittää huomiota. Ne lienevät peräisin 1930- luvun alussa rakennetusta Rauma-Uusikaupunki- tien oikaisusta. Tie kulki aikaisemmin lähempänä järveä. Sen nimi on nykyisin Isomäentie.

Kuvan omistaa Outi Räikkönen.