Tuulimyllyjä 1900-luvun alussa

Alkukantaisimmat jauhatuslaitteista olivat käsikivet. Niitä seurasivat vesimyllyt. Kolmas kerrostuma olivat nykyisin eräänlaista renessanssia tekevät tuulimyllyt. Ensimmäinen maininta Suomessa niistä on 1400- luvulta. 1500- luvulla niitä oli jo varsin runsaasti, mutta levinneisyysalue rajoittui vain Turun saaristoon, keskiseen Varsinais-Suomeen ja Vakka-Suomeen sekä Pohjanmaan rannikolle. Itä-Suomen tuulimyllyt saavuttivat vasta 1700- luvulla. Kuvassa Hannulan ja Kauppilan tuulimyllyt jossakin nykyisen kaupparakennuksen tienoilla. Etumainen on mamselli- ja takimmainen konttimylly. Puut myllyjen ympäriltä on hakattu tuulen tuultavaksi.

Konttimyllyn takana, nykyisen kaupparakennuksen paikalla oleva rakennus on vanha yksityisellä pohjalla toiminut pientenlastenkoulu. Sen perustajia 1890- luvun puolivälissä olivat Reilan Äijälän isäntä Daniel Äijälä (vanha Äijälä on nykyisin puolustuslaitoksen omistuksessa) sekä kylän muut asukkaat, melkoinen kulttuurisaavutus. Koulu toimi kymmenisen vuotta, kunnes seurakunnallinen kiertokoulu ennen kunnallisen kansakoulun saapumista Reilaan 1909 teki yksityiskoulun tarpeettomaksi. Tämän rakennuksen takana Hannulan päärakennuksen pääty ja muita rakennuksia sekä Anttila (nyk. Salonen). Tarkkasilmäinen voi löytää Kauppilan vanhan päärakennuksen päädyn.

Historiantutkijoiden ajoittamissääntö ”Ennen jotain tai jonkun jälkeen” toimii tässä loistavasti: 1930 rakennettu maantieoikaisu ei kulje vielä Hannulan ja lastenkoulun välistä; oikealla keskellä, maantien varressa on puhelinpylväs: puhelimet tulivat Reilaan 1907.

Kuvan omistaa rakennusmestari Olavi Nurmi Kukolasta.